Kosto vai anteeksianto?

"Minä kostan tämän!!!" 😡

Oletko koskaan ajatellut, kuinka moni elokuva tai sarja perustuu kostoon? Mm. aika useat supersankari elokuvat kuten Batman, perustuvat kostoon. Päähenkilö tai vähintäänkin päähenkilön vastustaja on kokenut jotain kauheaa ja haluaa tekijät vastuuseen asiasta tai sitten vain haluaa laittaa kokemansa pahan kiertämään kostoksi.
Entä oletko koskaan miettinyt, mitä elokuvia ja sarjoja jää jäljelle, jos kostoa ei olisi? Millaisia ohjelmia televisiosta tulisi, jos ajatuksena olisikin anteeksianto? Ehkä ei suurta yleisöä kiinnostavaa, mutta luultavasti jotain sellaista, mitä tämä maailma tarvitsisi. Televisio suoltaa ohjelmia, joissa kosto on punaisena lankana eikä suurin osa katsojista edes osaa ajatella tätä. Tällaista toimintamallia pidetään ihan normaalina. Ja onhan ne toisaalta ihan viihdyttävää katseltavaa (joista etenkin lapset ja nuoret katsovat jopa mallia?!), mutta siinä vaiheessa kun tämän koston ajatuksen poimii ja oivaltaa, tulee tunne, etteivät nuo supersankarit ehkä niin vahvoja olekaan kuin ennen oli ajatellut. Toki, moni itse supersankareista tekee myös paljon hyvää ja ovat siinä mielessä "hyviksiä", mutta missä on anteeksianto? Kohdattu vääryys pyörii usein heidänkin mielessään.

Jos meille tehdään tai sanotaan jotain pahaa tai ikävää, suurin osa haluaa saada tekijät "vastuuseen teostaan". Tietysti, kyllähän näinkin on, etenkin vakavissa tapauksissa, mutta oman käden oikeus ei ainakaan ole ratkaisu. Mutta oman elämän kannalta parasta olisi antaa anteeksi ja jatkaa elämää (nyt en puhu siitä, etteikö oikeasti rikollisesta toiminnasta tulisi määrätä rangaistusta, mutta tämä yhteiskunta huolehtinee siitä parhaalla mahdollisella tavallaan).
Vaikka maailman meno on millaista on, useimmat meistä kuitenkin haluavat pohjimmiltaan hyvää ja elää rauhaisaa elämää. Kuitenkin, silloin kuin meitä loukataan, saatamme syyllistyä koston ajatukseen ja "en ikinä anna tätä sinulle anteeksi!" -ajatukseen. Kun asiaa tarkemmin miettii, tämä on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä me oikeasti haluamme. Jos meitä on loukattu ja pohjimmainen tahtomme on kuitenkin elää hyvää elämää, mitä tapahtuu tälle tahdollemme tuolla loukkauksen hetkellä? Me olemme valmiita jatkamaan tätä loukkausten kierrettä ja syyllistymään itse samaan, mitä meille on tehty, levittämään pahuutta hyvän sijaan. Näin monet sodatkin syttyvät (montako elokuvaa olet nähnyt, jossa joku maa ampuu ohjuksen ja toinen maa vastaa tähän heti omalla ohjuksellaan, lähestulkoon tutkimatta lainkaan oliko se vahinko tai jonkun ulkopuolisen sabotaasi yritys; "valtiotamme on loukattu, joten ryhdymme vastatoimiin!"-> KOSTO). Olemme siis samantien valmiita luopumaan omasta tahdostamme elää rauhaisaa ja hyvää elämää. Laitamme pahan ns. kiertoon, jolloin olemme vähintäänkin yhtä pahoja kuin alkuperäinen tekijä. Jos pidämme kaikenlaista loukkaamista vääränä, miksi olemme valmiita syyllistymään siihen samaan itse heti kun meitä loukataan?

Ihmismieli on kummallinen. Se toimii toisaalta todella kummallisesti, mutta toisaalta, jos sitä vähänkin tutkii, alkaa muodostumaan jonkinlainen käsitys sen toiminnasta eikä se ehkä olekaan enää niin satunnaista ja kummallista toimintaa. Eilen keskusteltiin lasten kanssa asiasta: Jos lapset pyöräilee ja keulii kadulla, niin miksi toiset naureskelee ja nostaa peukkua ja toiset raivostuu asiasta? Kerroin lapsille, että jos ihmisellä itsellään on sillä hetkellä kaikki hyvin ja on ns. hyvä päivä, mikään asia ei voi ärsyttää. Mutta toisella voi olla jopa koko elämän mittainen painolasti kannettavanaan tai sitten on vain huono päivä, ehkä joku on kohdellut tätä henkilöä huonosti menneisyydessä tai jopa samaisena päivänä, ja hän laittaa sen kiertoon räyhäämällä samasta asiasta, jolle toinen naureskelee, tai ehkä voisi naureskella itsekin joku toinen päivä. Mutta tähän räyhäämiseen ei kannata lähteä mukaan, saatikka kostamaan, koska silloin itse jatkaa samaa kierrettä. Ja näin ollen hyvä ei ainakaan lisäänny maailmassa. Toisaalta, ihminen yleensä toimii näin tietämättään ikään kuin automaattiohjauksella, hyvin reaktiivisesti, reagoiden tapahtuneeseen.

Jos haluamme tähän maailmaan lisää hyvää, se on meidän käsissämme. Voimme ottaa vastuun omasta toiminnastamme ja lopettaa koston ja pahan kierteen. Annetaan anteeksi tuolle pahan tekijälle. Se ei tarkoita sitä, että meidän tarvitsisi unohtaa tuota tekoa tai myöskään hyväksyä sitä. Se tarkoittaa sitä, että me haluamme itse luopua tuosta taakasta ja jatkaa omaa elämäämme eteenpäin puhtain mielin ja sydämin. Niin kauan kuin haudomme kostoa ja pihistämme anteeksiantoa, tuo tapahtuma ja ihminen kulkee meidän mukanamme, emmekä voi koskaan olla vapaita. Me ikäänkuin aiheutamme lisää pahaa itsellemme, mahdollisesti vuodesta toiseen. Riittänee, että tuo paha tapahtui kerran menneisyydessä, mutta jätetään se sinne ja jaetaan itse hyvää sekä itsellemme että muille. Niin kuin sanotaan, ole itse se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa. Eli jos haluat hyvän lisääntyvän, tee itse hyvää, vaikka sinulle joku olisikin tehty pahaa. Jos olemme niin loukkaantuneita jonkun toisen tekemisestä, ei aiheuteta sitä samaa enää lisää.

Koston ajatus ja haluttomuus antaa anteeksi lisäävät vain sitä pahaa tähän maailmaan, josta kaikki haluaisivat eroon. Vähän sama, jos joku ei halua lintuja pihalleen sotkemaan, mutta kuitenkin pihalla töröttää ruokaa pursuava lintulauta. Ihmettelemme, miksi pahaa on niin paljon, vaikka samalla huomaamattamme emme itse päästä siitä irti ja aiheutamme sitä jopa lisää. Sillä hetkellä, kun itse kokee vääryyttä voi palauttaa mieleen; mitä minä haluan tähän maailmaan? Jos vastaus on, että hyvää ja rakkautta, sillä hetkellä voi itse valita toimia sen mukaisesti. Joskus voi toki olla sekin ongelma, että ihminen ei oikeasti tiedä, mikä on rakkaudellinen teko, jos on elämänsä elänyt jollain tavoin kieroutuneessa ympäristössä, mutta se on lukunsa erikseen. Uskon, että suurin osa ihmisistä tietää, mikä teko on rakkaudesta lähtöisin. "Tee toisille se, mitä toivoisit itsellesi tehtävän" on aika hyvä ohjenuora, jos muutoin on asian kanssa hukassa. Mutta koska meitä on iso liuta erilaisia ihmisiä se tarkoittaa, että meiltä täytyy löytyä ymmärrystä monenlaiseen toimintaan, vaikkei kaikki olisikaan meidän omasta mielestämme hyväksyttyä.

Tehdään hyvää sekä itsellemme, että toisille ja ympäristölle 💖💖💖