Olisiko aika luopua ahneudesta ja ajatella suurempaa kokonaisuutta - elämää maapallolla?

Katsoin nauhalta viime viikolla televisiosta tulleen Racing Extinction -dokumentin. Oli todellakin ajatuksia herättävä dokkari eikä sitä voinut silmät kuivana katsoa. Välillä tuntui ihan käsittämättömän pahalta, kuinka paha ja itsekäs ihminen voi olla. Me ihmiset olemme olleet maapallolla murto-osan sen olemassaolosta ja silti olemme ottaneet valtiaan roolin, jolla on oikeus tehdä mitä haluaa, vain koska meillä on aivot ja kyky ajatella. Mutta ehkä juuri se ajattelukyky onkin meidän tuhomme. Eläimet ja luonto toimivat vaistoilla ja harva eläin tappaa huvikseen. Ihminen on laskelmoiva, ahne ja itsekäs. Suurinta osaa olemisestamme hallitsee raha, hetkelliset mielitekomme ja ulkoiset asiat. Tärkeintä on, että juuri meillä on kaikki tällä hetkellä mahdollisimman hyvin (ja naapurilla ei saa olla paremmin). On tärkeää, että on viimeisen muodin mukaiset autot, vaatteet, viihde-elektroniikka, nopein mahdollinen älypuhelin ja tietokone, että saamme syödäksemme nopeasti ja nautintoa tuottavasti... Kaiken pitää olla kaunista, nopeaa, tehokasta, nautinnollista ja tietysti helppoa. Hyvin monen asian taustalla on yksi perisynneistä: ahneus. 

Totuus on kuitenkin se, että me emme hallitse luontoa, vaan luonto hallitsee meitä. On suorastaan koomista, että meille ainoat elämisen kannalta välttämättömät asiat, ravinto, vesi ja happi tulevat luonnosta, mutta silti me käyttäydymme siten, että tuhoamme näitä varoja kiihtyvällä vauhdilla. Ihmiskunta kaivaa valtavaa kuoppaa, johon lopulta lankeaa ihminen itse. Ja meille kun on annettu muka ns. äly ja kyky ajatella! Sitten kun joku toimii luonnon ja ympäristön puolesta, syö luomua, kierrättää, suosii kasvispainotteista ruokaa ja pyöräilee, hän on viherpiipertäjä, puunhalaaja, radikaali, kukkahattutäti jne. Millainen ihminen tuomitsee sellaisen ihmisen, joka haluaa turvata meille jatkossakin juotavaa vettä, puhtaan ilman jota hengittää ja ravinnon jota syödä. Yhteiskunta ihailee ihmisiä, jotka takovat rahaa ja ovat "menestyneitä", mutta jotka eivät välttämättä ole tippaakaan kiinnostuneita siitä, onko tulevilla sukupolvilla enää puhdasta vettä jäljellä ja onko heillä enää mitään elämisen mahdollisuuksia tällä planeetalla. On käsittämätöntä, kuinka paljon ihminen on saanut tuhoa aikaa lyhyen olemassaolonsa aikana. Tärkeimpänä pidetään taloudellista kasvua ja kehitystä. 5-vuotissuunnitelmien sijaan pitäisi tehdä vähintäänkin 100- ja 1000-vuotissuunnitelmia, jolloin nähtäisiin eri toimien vaikutus ympäristöömme ja luonnon riisto loppuisi. 

Ääripäät asiassa kuin asiassa ovat harvoin parhaita valintoja. Sen sijaan pitäisi valita kohtuus. Jokainen voi tehdä jotain pientä ympäristömme hyväksi, ja jokainen voi tehdä osuutensa omalla tavallaan. Niin kuin dokumentissa sanottiin, jo yksi lihaton ja juustoton päivä amerikassa viikossa olisi ihan valtavan suuri ekoteko. Ei siis tarvitse ryhtyä elämäntapahipiksi jotta maailma ja elämä tällä planeetalla pelastuu, vaan pienet arjen valinnat vaikuttavat paljon, jos jokainen tekisi niin. Harvasta asiasta tarvitsee luopua kokonaa, vaan jo vähentäminen auttaa. Syö enemmän kasviksia ja vähennä lihan käyttöä edes muutamana päivänä viikossa. Valitse joskus auton sijaan pyörä. Ole suihkussa vähän vähemmän aikaa kuin yleensä. Sammuta turhia valoja. Osta edes välillä luomua ja suosi kotimaista. Jätä joku asia ostamatta, jos se ei ole välttämätöntä ja lainaa vaikka toiselta. Syö sen minkä ostat ja otat. Lajittele ja kierrätä (edes välillä). Pieniä tekoja on lukuisia, eivätkä välttämättä vaikuta elämiseen juurikaan, mutta pienistä pisaroista koostuu meri. Mitä jos luopuisimme ahneudesta ja ajattelisimme sen sijaan, että kaikille on riittävästi?

Se mikä on hyväksi sinulle ja kehollesi, on yleensä hyväksi myös ympäristölle. Joten pitämällä itsestäsi hyvää huolta, huolehdit samalla myös ympäristöstäsi ja maapallosta, ainoasta kodistamme. Tule enemmän tietoiseksi omasta toiminnastasi ja valinnoistasi. Onko jokin asia välttämätöntä? Miksi teen tämän valinnan ja voisinko tehdä sen toisin?

Meidän kotimme, meidän vastuumme.

racingextinction.com/startwith1thing