Puhdistuskuurin toinen vaihe, vihdoin kaurapuuroa!

Nyt on kolme kunnioitettavaa viikkoa takana Cleangut -kuuria. Nuo 3 viikkoa muodostivat ns. ensimmäisen vaiheen, jolloin elimistölle annettiin rauhaa kaikesta sitä mahdollisesti kuormittavasta ravinnosta, ts. maitotuotteista, viljatuotteista (myös gluteeniton), sokerista, alkoholista. Toinen vaihe kestää n. viikon, jolloin tarkoitus on testailla yleisimpien elimistöä ärsyttävien ruokien sopivuus keholle. Tämä ei periaatteessa ole enää pakollinen vaihe, koska varsinainen puhdistus on nyt tehty. Ruoka-aineiden soveltuvuus on kuitenkin hyvä testata tässä vaiheessa, koska elimistö on nyt rauhoitettu mahdollisista häiriöistä. Näin ollen esim. viljan vaikutukset omaan kehoon on helpompi havaita. Nyt kahtena päivänä saan syödä viljaa (arvatkaa maistuiko kaurapuuro hyvälle!), jonka jälkeen elimistö taas rauhoitetaan kahdeksi päiväksi palaamalla edellisviikkojen ruokavaliolle. Sitten kahtena päivänä lisätään maitotuotteet. Muitakin aineita voi testata, mutta itse en koe sitä tarpeelliseksi. Tiedän jo entuudestaan, että sokeri on pahin vatsaoireiden aiheuttaja.

Tunnelmointia iltoihin (korvaamaan syömistä ja viiniä) :)

Mitkä sitten ovat tuntemukset varsinaisen CleanGut -ohjelman jälkeen? 
Suurin muutos (joka ei ollut se varsinainen syy tälle kuurille) on ollut painossa. Painoa on pudonnut 3.6 kg ja vyötäröltä ja vatsasta on lähtenyt kolmisen senttiä. Kiva muutos toki tämäkin, erityisesti jouluähkyn jälkeen, mutta tiedän, että tähän tulokseen olisin päässyt muillakin konstein. Toinen selkeä muutos on ollut vatsavaivojen väheneminen. En toki voi sanoa, että ne olisivat kokonaan hävinneet. Muutamana päivänä on nimittäin vatsaa turvottanut entiseen malliin, mutta en ole täysin varma sen aiheuttajasta. Joitain epäilyjä toki on. Samoin närästys on ollut paria päivää lukuunottamatta poissa. Sekä närästys, että vatsavaivat esiintyivät mielestäni samoina ajakohtina, joten syynä täytyy olla tietty ruoka. Ruoka, jota noina päiviä söin, oli ns. paimenpojan piiras. Pohjalla oli jauheliha-tomaatti-kasvismössö ja kuorrutteena kukkakaalimuusi. Kukkakaalimuusi on aina ollut todella suuri vatsavaivojen aiheuttaja, ja niin hyvää kuin se onkin, täytynee välttää sitä. Tekee sitten suosiolla normimuusin. Sen olen huomannut myös, että naudanliha on osaltani hieman kyseenalainen tuote. Olen kuurin aikana syönyt jonkin verran jauhelihaa ja tein myös lihapadan jota söin useampana päivänä, ja mielestäni noina päivinä olo ei ollut kauhean hyvä, erityisesti vatsan alueella. 

Mutta tuossa oikeastaan ne positiiviset muutokset, valitettavan vähän, täytyy sanoa. Kirjassa oli "myyntipuheina" asiakaskokemuksia, joissa kerrottiin kuinka kolmen viikon jälkeen iho kirkastui, energiaa riitti, uni maistui, kaikki vaivat oli hävinny jne. Luin eilen katkelmia noista kokemuksista ääneen miehelleni ja tuumin vaan, että kyllä mun olo on kaikkea muuta. Eilenkin tuntui, että ei jaksa kättäjalkaa nostaa. Ja koko kuurin ajan olen ollut aika väsynyt ja vetelä. Toki, vastoin suosituksia olen liikkunut jonkin verran ja olen huomannut että erityisesti noina päivinä kun on liikkunut enemmän, olo on ollut tosi väsynyt. Monena päivänä elimistö on ihan selvästi huutanut hiilareita! Eikä tämä ole mikään "nyt tekee mieli karkkia" -fiilis, vaan oikeasti tuli se tunne, että kun nappais palan ruisleipää niin olo kohenis. Tulin siis siihen tulokseen, että esim. karppaus ei oo mun juttu. Etenkin kun ois kiva liikkua ja käydä salilla, niin tällä ruokavaliolla mulla ei ole mitään asiaa kunnon puntin nostoon; hyvä kun jaksaa portaita kävellä, kun jalat tuntuu koko ajan niin raskaille. Odotin siis innolla tätä päivää ja aamullista kaurapuuroannosta. Päivällä ajattelin tehdä pastaa. Juuri eilen satuin lukemaan uudesta Fit-lehdestä jutun, jossa nainen kertoi karppauskokemuksistaan ja siitä, kuinka se aiheutti väsymystä (vaikka monet hehkutti siitä tulevaa hyvää oloa) ja muita negatiivisia tuntemuksia. Sitten oli tullut "repsahduksen" hetki, jolloin nainen veti hiilareista sydämensä kyllyydestä ja tunsi, kuinka voimat palasivat. Ajattelin heti, että ihan niin kuin mä, vaikka mulla tätä juttua ei ole takana kuin 3 viikkoa. Mutta ihan selkeästi mun elimistö kaipaa kunnon hiilareita. Samoin kuin sain vastauksen siihen, että mun täytyy syödä useita kertoja päivässä; ateriaväli ei saa venyä yli 4-5 tuntiseksi. Jostain syystä mun vatsa (siis suolisto) protestoi liian pitkiä ruokailuvälejä ja se turpoaa (jos joku tietää syyn siihen miksi syömättömyys aiheuttaa vatsan turpoamista niin otan tiedon mielihyvin vastaan!).

Täytyy myöntää, että vaikka alkoholi ei ole minulla mikään ongelma, mutta kun on tottunut siihen, että lauantai-iltana nautitaan muutama lasi viiniä, niin nyt täytyi keksiä keinoja täyttää tuo viinin puuttumisen aiheuttama kolo viikonlopussa. Se on jotenkin ollut sellainen viikonlopun rentoutumisen hetki kun on korkannut viinipullon ja istahtanut sohvalle (erityisesti seurassa, yksin ollessa tätä ei tule tehtyä). Olo on toki ollut viikonlopun jälkeen levänneempi, kun ei ole ottanut niitä muutamiakaan lasillisia. Viime viikonloppuna otin miehen viinilasista nuuhkaisuja hörppyjen sijaan :) Samoin otin nuuhkaisuja pojan karkeista. On siis tullut otettua toiset aistit paremmin käyttöön kun ei ole voinut maistella. 

Yksi "repsahdus" tunnustus täytyy kuitenkin tehdä ('nolona'). Leivoin perjantai-iltana pikkuleipiä (hyvä viinin juonnin korvausmenetelmä muuten) ja oli pakko maistaa vähän, että tuliko niistä sellaisia kuin piti. No ei tullu! Onneksi maistoin :) En siis ainakaan tuunaamatta leivo niitä pojan koulun helmimarkkinoille (jos ollenkaan...). 

Suklaa-appelsiinipikkuleivät. Testipikkuleipiä, joissa koristelun vain lorotin päälle jotta maku selviää; liian vähän appelsiinia!

 Kirjoittelen vielä viikon päästä tuloksia, mitä ruoka-ainekokeilut aiheuttaa. Mutta nyt odotan kyllä innolla, että pääsen syömään "nomaalisti". Tässä vaiheessa voin kyllä sanoa, että kyllä kaikkein parasta on, kun syö kohtuudella normiruokaa (jos selviä allergioita tai muita herkkyyksiä ei ole). Edelleen korostan sitä, että jokaisen kannattaa määritellä itse se mikä omalle keholle sopii. Kun kuuntelee, niin keho kyllä kertoo. Tällainen kuuri on siitä hyvä, että kun siinä ei ole liikaa "sivukohinaa" niin kehon kuunteleminen helpottuu. Uskon, että omalla kohdallani vain miedot positiiviset vaikutukset johtuu siitä, että keho ei ole alun perinkään ollut kovin huonossa kunnossa (mikä on hyvä asia). Mutta jos on paljon vaivaa ja kremppaa, uskon että tällaiset kokeilut voivat avata silmiä paljon ja kohentaa oloa huomattavasti.